Tämä klassikkokirja, monien muiden muassa, on osaksi suomalaisen ufotutkimuksen Grand Old Manin, Tapani Kuninkaan, käsialaa. Hänen muassaan kirjaa ovat olleet koostamassa Teuvo E. Laitinen ja Markku Löfman. (Täytyy muuten leveillä hieman sillä, että 1990-luvulla olen ollut Tapani Kuninkaan pitämällä luennolla Mäntän yläasteen ja lukion ruokalassa. Jo silloin Kuningas herätti vahvoja sympatioita ja arvostusta. Vasta vuonna 2023 pääsin kohtaamaan hänen jäljellejäänyttä perhettään Ultran avoimissa ovissa.)
Kirjan on julkaissut Kirjayhtymä vuonna 1994, joka itselleni oli 1990-luvulla erityisen tuttu laajan tieteiskirjallisuusjulkaisusarjan myötä. Kirjassa on reilut 260 sivua, ja minusta se kuuluu alan perusteoksiin.
Takakannesta:
”Suomesta löytyy ufohavaintoja yhtä paljon kuin työttömiä. Miksi yli 90 % tehdyistä havainnoista on jäänyt piiloon? Tietämättömyys, erilaiset pelot ja saamattomuus ovat tärkeimpiä syitä siihen, että vain jäävuoren huippu on päässyt julkisuuteen. Tässä kirjassa esitetään sadan tapauksen valikoima, joka antaa läpileikkauksen suomalaisista ufohavainnoista 1700-luvulta tähän vuoteen sakka. Ne sijoittuvat yli 90:lle paikkakunnalle.”
Kuulostaa erityisen suomalaiselta julkaisulta, ja sitä se myös on. On myös hienoa tajuta, että Suomessa ufotutkijat ovat panneet merkille sen tosiasian, että ufohavainnot eivät ole milloinkaan olleet modernin ajan juttu, ja että ufomylly ei käynnistynyt 1947 Roswellin loppuunkalutussa lokaatiossa, vaan että ufoja on ollut yhtä kauan kuin on ihminen on ollut olemassa niitä todistamassa. Tämähän ei tarkoita sitä, että allekirjoittaisi ufojen olevan minkäänlaisia älyllisen ohjauksen alaisia esineitä. Tämä kertoo enemmän ihan vaan meistä ihmisistä ja meidän aistikokemuksistamme.
Vahva suositteluni tällekin kirjalle.