”Pyreneiden vuoristokylissä salainen yhteisö elää magian ja noituuden maailmassa, etsiessään Pyhää Graalia. Entinen Hollywood-ohjaaja Richard Stanley väittää kohdanneensa jumalolennon ja pyrkii profeetan asemaan, mutta synkät salaisuudet uhkaavat tuhota kaiken. O: Otso Tiainen T: Oy Bufo Ab (Suomi 2024)”
Dokumentti on kaunista, muttei helppoa katseltavaa. Iso osa alusta menee Richard Stanleyn hahmon tallustelemisen seuraamiseen. Vähitellen alkaa katsojalle tulla selväksi, ettei tämä kulttiohjaaja olekaan ihan niin ”hyvä jätkä” tai ”asia_äijä” kuin hänen elokuvansa tai omat komenttinsa antaisivat olettaa. Itse asiassa, alkaa paljastua, että Stanley on oikea naisvihaaja.
Miksi aina näin lopulta käy? Miksi miehet, jotka omaavat karismaa ja tekevät hienoja kulttuuritekoja, joksi lasken Stanleyn Color Out of Space -elokuvankin, paljastuvat aina täysiksi kusipäiksi, päihteiden holtittomiksi käyttäjiksi ja väkivaltaisiksi paskiaisiksi?
Olen kohdannut yhden richardstanleyn omalla matkallani. Hän oli todella miellyttävä, ystävällinen, sanalla sanoen hyvä jätkä. Lopulta paljastui hänen todellinen, thanatoksen läpäisemä, väkivaltaista vallankäyttöä suosiva luonteensa. Mutta perkele, kun hän olikin hyvä jätkä. Ei. Olen edelleen pahoillani että milloinkaan tutustuin tähän mieheen. Jopa siinä määrin, että yhä edelleen, melkein 15 vuotta sen jälkeen kun olemme viimeksi tavanneet, näen hänestä ja hänen toimistaan painajaisia.
Samoin olen pahoillani siitä, että koskaan olen ylistänyt Stanleyn elokuvataidetta. Onneksi en mennyt Color-elokuvan näytöksiin, joissa Stanley oli paikalla. En halua millään tavalla tukea tällaisen miehen tekemisiä jatkossa. En silti lähde poistamaan hänen taidettaan muististani tai kieltämään sen olemassaoloa. Ne ovat olemassa ja elossa ja ne ovat elokuvataidetta ja osa elokuvan historiaa. Paska jätkä teki ne, ja minkäänlainen taiteellinen lopputuote ei tee hänestä silmissäni hyvää ihmistä.
Asioissa on näet aina, ihan aina, useampia puolia, useampia kerroksia.
Shadowland on ajatuksia herättävä, vaikkakin sen yksi kerros, tämä new ageen viittaava haaremihousumeininki on aina minulle tietynlainen no-no. Mutta ei sitä kaikesta voi tykätä. Pääasia, että nautin joka tapauksessa dokumentista, ja näkisin että sille on oma paikkansa Perttu Häkkisen jälkeisessä maailmassa, jossa muut ovat ottaneet Pertun valon ja kantavat sitä esoterian ja okkultismin tutkailemisen tulevaisuuteen.
Oheisvideosta/haastattelusta sanotaan Areenassa seuraavaa: ”Otso Tiainen ja Kalle Kinnunen kertovat yllätyskäänteitä sisältäneestä kuvausmatkastaan Etelä-Ranskaan, missä mystinen ilmapiiri hämmensi heidät. Graalin maljan etsinnöistäkin tunnetulla Montségurin alueella he tutustuivat kulttiohjaaja Richard Stanleyyn, joka päätyi keskeiseen rooliin elokuvassa. Tekijät saivat kokea dokumenttielokuvan tekemisen arvaamattomuuden. (Suomi 2024)”
Katso elokuvan traileri alta:
Dokumentti ja sen oheisvideo katseltavissa Yle Areenassa: